Valevahvero – Hygrophoropsis aurantiaca

Tuntomerkit | Valevahvero on oranssi sieni, joka kasvaa Suomessa. |
Lakki | Lakki kasvaa 3-9 cm leveäksi. Se on ohut, oranssinpunainen, vanhemmiten haalistuva. Lakin reuna on alaskiertynyt, samettinukkainen. Pinta on kuiva ja säämiskämäinen. |
Heltat | Heltat ovat johteiset, lakkia tummemmat ja voimakkaamman oranssinpunaiset. Ne ovat pehmeät, tiheässä, halkihaaraiset ja kapeat. |
Itiöpöly | Itiöpöly on heikosti kellertävää, lähes valkoista. |
Jalka | Jalka on solakka, lakin pintaväriä tummempi. |
Malto | Malto on vaalean punertavankeltaista ja sitkeää. |
Tuoksu | Ei erityistä tuoksua. |
Maku | Maku on mieto. |
Kasvupaikka | Valevahvero kasvaa monenlaisissa havu- ja sekametsissä. Sitä tapaa usein valdelmikkoisilla hakkuuaukeilla. Se kasvaa lahokannoissa ja kuolleissa puunjuurissa. |
Kasvukausi | Elokuusta lokakuuhun. |
Levinneisyys | Sitä esiintyy koko maassa, etelässä yleisempänä kuin pohjoisessa. Joinakin vuosina sitä ei tavata lainkaan, kun taas toisina vuosina se esiintyy hyvinkin runsaana. |
Vertaa tähän | Valevahveron saattaa äkikseltään erehtyä uskomaan Keltavahveroksi (Cantharellus cibarius). |
Varmin ero | Kääntämällä heltat esiin, paljastuu valevahvero kirkkaan oranssin värisistä heltoistaan ja ohuesta lakistaan. Keltavahveron lakki on paljon paksumpi ja tukevampi. |
Hyvä tietää | Valevahvero ei ole myrkyllinen, mutta sitkeä ja huono ruokasieni. Sitä sanotaan voivan käyttää myös ruuaksi. Se on kuitenkin sukua pulkkosienille, jotka aiemmin olivat merkitty ruokasieniksi, mutta ovat kuitenkin aiheuttaneet kuolemaan johtaneita myrkytyksiä. Pulkkosienten myrkky on kehoon keräytyvää, ja se saattaa aiheuttaa myrkytyksen vasta, kun sientä on syöty useiden vuosien kuluessa.Siksi en kuitenkaan suosittelisi valevahveroakaan ruuaksi, etenkin kun se on sitkeä sieni. |