Boletus pinophilus  Pilát & Dermek
Männynherkkutatti (Rödbrun stensopp)
Syn. Boletus pinicola
Männynherkkutatti - Boletus pinophilus
Kuva on skannattu Marja Härkösen luvalla kirjasta "Parhaat sienet ja sieniherkut".
Kuvan kaikki oikeudet kuuluvat Marja Härköselle. 
Hänet löydät Kasvimuseosta, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Lisää kuvia täällä - Se flera bilder här - More photos here

 
 
Tuntomerkit Tumman punaruskea sieni
Lakki Lakki on 8-20 cm leveä, tummanpunaruskea, viininpunaisen ruskea, pinnaltaan epätasainen, muhkurainen.
Pillit Pillikerros on aluksi vaalea, sitten keltainen ja vanhalla sienellä vihertävä. Pillien suissa voi tarkkaankatsottuna nähdä punaruskeaa sävyä.
Itiöpöly Itiöpöly on oliivinruskeaa.
Jalka Jalka on vaaleanruskea, jossa on lakin punaruskeaa sävyä. Jalan vaalea verkkokuviointi erottuu hyvin jalan punaruskeasta pohjasävystä.
Malto Malto on kiinteätä ja valkoista. Lakin pintakelmun alta mallossa on selvästi ruskea sävy. Sienen vanhetessa malto pehmenee.
Tuoksu Miedontuoksuinen.
Maku Myös maku on mieto, pähkinämäinen.
Kasvupaikka Kasvaa mäntymetsissä. 
Kasvukausi Kasvukausi on keskikesästä syksyyn.
Levinneisyys Sientä tavataan yleisenä koko maassa. Karuissa metsissä se on yleisempi kuin herkkutatit.
Vertaa tähän Nuorta sappitattia (Tylopilus felleus) voi joskus erehtyä luulemaan herkkutatiksi, jos pillikerroksen väri ei ole vielä kehittynyt ja jalan verkkokuviointikin on epäselvä. Useimmiten männynherkkutatti sekoitetaan tavalliseen herkkutattiin, koska silläkin saattaa olla joskus hyvinkin tumma lakin pinta. Männynherkkutatin ruskea/punaruskea väri jalassa on kuitenkin hyvä tuntomerkki erottamaan lajit toisistaan.
Varmin ero Vanhemman sappitatin pillistö on harmaa ja siinä on selvää punerrusta. Voidakseen tunnistaa sappitatin maun, ei sientä tarvitse edes maistaa. Lipaisu kielellä pillipintaan riittää oikein hyvin. Sappitatin maku on selvästi karvas.
Hyvä tietää Käyttöominaisuuksiltaan männynherkkutatti on herkkutatin kaltainen. Kaikki herkkutatit ovat oivallisia kuivattavaksi. Niiden maku vain paranee kuivaamisesta. Myös pakastaminen sopii herkkutateille.
Sienisatotutkimusten mukaan herkkutatit ovat runsassatoisimpia metsäsieniämme. Hyvillä herkkutattipaikoilla sato voi olla jopa 50 kg/hehtaari.
 
Kotisivujeni alkuun - Till min hemsida - To my Home PageKukkasivujeni alkuun- Till början av blomstersidor - To the beginning of my Flora SiteSienisivujeni alkuun - Till början av svampsidor - To the beginning of my Fungi SiteHakemistojen alkuun - Till början av sökning - To the Beginning of SearchingLatinalaisen nimen mukaan - Sorterad enligt latinska namn - Sorted by Latin namesSuomalaisen nimen mukaan - Sorterad enligt finska namn - Sorted by Finnish namesRuotsalaisen nimen mukaan - Sorterad enligt svenska namn - Sorted by Swedish namesIkonihakemisto - Ikonsökning - Icon searchingValokuvaajittain/lajeittain - Sorterad per fotografer - Sorted by photographersLajiteltu syötävyyden mukaan - Sorterad enligt ätbarhet - Sorted by edibilitySuomenkielisten sienisivujen alkuunTill början av svenksspråkiga svampsidorTo the beginning of the English Site of Fungi
Raija Tuomainen