| Tuntomerkit |
Vaaleanruskeanharmaa sieni |
|
|
| Lakki |
Lakki on 5-13 cm leveä , vaaleanruskean harmaa, matta,
aluksi kova ja kupera, mutta laakenee ja pehmenee vanhetessaan. |
| Pillit |
Aluksi vaalea pillistö harmaantuu, punertuu ja pullistuu vanhemmiten.
Sappitatin pillikerroksen hively aiheuttaa myös pillien punertumisen
siltä kohdin. |
| Itiöpöly |
Itiöpöly on vaaleanpunertavaa. |
| Jalka |
Sappitatilla on tumma verkkokuviointi jalassa, joka on useimmiten
melko hoikka verrattuna kivitatteihin. |
| Malto |
Malto on valkoista eikä muuta väriään. |
| Tuoksu |
Sappitatilla ei ole erityistuoksua. |
| Maku |
Sappitatin karvas maku on kuitenkin paras tuntomerkki erottamaan
se
herkkutateista. Jos ei halua maistaa sientä, niin pillistön nuolaisukin
riittää. |
| Kasvupaikka |
Kasvaa lahopuiden kannoissa ja juurissa, muurahaispesissä ja
karikkeella. Se on lahottaja eikä mykorritsasieni. |
| Kasvukausi |
|
| Levinneisyys |
Sappitatti on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu
pohjoista kohti. Sitä tavataan koko Skandinavian alueella. |
|
|
| Vertaa tähän |
Sappitatti on joskus sekoitettu herkkutatteihin, mutta karvas maku
ja pillistön punertava väri ovat jalan tumman verkkokuvion lisäksi
oivat tuntomerkit sen erottamiseksi. |
|
|
| Hyvä tietää |
Sappitatin karvas maku ei häviä millään tavoin
ruuaksi valmistettaessa, joten se on ruokasienenä arvoton, vaikkei
olekaan myrkyllinen. |
| |
|
