| Tuntomerkit |
Ruskea, kookas sieni |
| |
|
| Lakki |
Lakki kasvaa 12-25, jopa 30 cm leveäksi. Sen väri vaihtelee
vaaleanruskeasta taatelinruskeaan saaden joskus punaruskean sävyn.
Lakin pintakelmu lähtee helposti irti. |
| Pillit |
Pillit ovat aluksi vaaleanharmaat, lähes valkoiset, sitten
keltaiset ja vanhoilla sienillä vihreänkeltaiset. |
| Itiöpöly |
Itiöpöly on oliivinruskeaa. |
| Jalka |
Jalka on paksu, tynnyrimäinen, mutta saattaa olla myös
tasapaksu ja kapeampi. Jalan pinnan vaaleampi verkkokuviointi näkyy
selvimmin jalan yläosassa. |
| Malto |
Malto on valkoista, paksua, aluksi kovaa, vanhemmiten pehmenevää.
Se ei värjäänny kosketuksesta. |
| Tuoksu |
Mieto. |
| Maku |
Mieto. |
| Kasvupaikka |
Tyypilliset kasvupaikat ovat monenlaiset tuoreet metsät, metsänreunat
ja ojitusten reunat. |
| Kasvukausi |
Se saattaa sateisena kesänä aloittaa kasvunsa jo kesäkuussa,
mutta tavallisin satokausi alkaa heinäkuussa. |
| Levinneisyys |
Herkkutatti on yleinen koko maassa tunturivyöhykettä lukuunottamatta.
Se on yksi maapallon eniten levinneistä sienilajeista. |
|
Minulla on herkkutateille oma nimi, "limppu", koska kookkaiksi kasvaneet
herkkutattien ja männynherkkutattien lakit muistuttavat suuresti,
niin muodoiltaan kuin kooltaankin, limpuiksi leivottuja, enempi tai vähempi
paistettuja sekahiivaleipiä. |
| Vertaa tähän |
Sappitatti (Tylopilus felleus)
muistuttaa herkkutatteja, mutta sillä on tumma verkkokuviointi jalassa
ja sen aluksi vaalea pillistö punertuu ja pullistuu vanhemmiten. |
| Varmin ero |
Sappitatin karvas maku on kuitenkin paras tuntomerkki erottamaan
se herkkutateista. Jos ei halua maistaa sientä, niin pillien nuolaisu
riittää. Painallus sappitatin pillikerrokseen aiheuttaa pillien
punertumisen siltä kohdin. |
| Hyvä tietää |
Herkkutatti on niin satoisa sieni, että kannattaa poimia ruuaksi
vain ne yksilöt, joiden malto on vielä kova. Herkkutatit on paras
säilöä kuivaamalla. Niiden maku vain paranee ja voimistuu
kuivaamisesta. |
|
|
.jpg)
