Lactarius utilis Kalvashaaparousku (Blek skogsriska)

 

Tuntomerkit	Vaalean lilan värinen sieni
Lakki	Lakki kasvaa 5-20 leveäksi. Se on vaalean violetinpunainen ja vyöhykkeetön. Kostealla säällä koko sieni on limainen.
Heltat	Heltat ovat vaaleat, melkein valkoiset.
Itiöpöly	Itiöpöly on kermankellertävää.
Jalka	Jalka on ontto, helttojen värinen.
Malto	Malto on vaaleaa ja kiinteää. Siitä valuu vioitettaessa valkoista maitiaisnestettä, joka kuivuessaan tai keitettäessä muuttuu harmahtavaksi.
Tuoksu	Tuoksu on raikas, sienimäinen.
Maku	Maku kirpeä, melkein polttava.
Kasvupaikka	Kasvupaikka on monenlaisissa kuusi- ja sekametsissä, usein sammaleisissa ja kosteissa paikoissa.
Kasvukausi	Kasvukausi heinä-elokuussa, mutta sitä saattaa esiintyä myöhemminkin.
Levinneisyys	Yleinen koko maassa.
Vertaa tähän	Haaparousku (Lactarius trivialis) on tummempi. Nurmirouskua (Lactarius flexuosus) ja lakritsirouskua (Lactarius helvus) luullaan usein kalvashaaparouskuksi.
Varmin ero	Haaparousku on tummeman violetti ja sen lakki on vyöhykkeinen. Nurmirousku on tukevampi, lakki mutkalaitainen ja kuivapintainen. Jalka on täyteinen. Laksitsirouskun maitiaisneste on vedenväristä, lakki himmeä ja kuivapintainen.
Hyvä tietää	Aikaisemmin kalvashaaparouskua ja haaparouskua pidettiin samana sienenä. Ruokasienenä ne ovat samanarvoiset.
	Kalvashaaparouskut kuten haaparouskutkin ovat hyviä ruoksieniä ja sopivat hyvin suolaamalla säilöttäviksi. Ne on kuitenkin ryöpättävä ennen ruuaksi laittamista tai suolaamista.