| Tuntomerkit |
Vaalean lilan värinen sieni |
| |
|
| Lakki |
Lakki kasvaa 5-20 leveäksi. Se on vaalean violetinpunainen
ja vyöhykkeetön. Kostealla säällä koko sieni on
limainen. |
| Heltat |
Heltat ovat vaaleat, melkein valkoiset. |
| Itiöpöly |
Itiöpöly on kermankellertävää. |
| Jalka |
Jalka on ontto, helttojen värinen. |
| Malto |
Malto on vaaleaa ja kiinteää. Siitä valuu vioitettaessa
valkoista maitiaisnestettä, joka kuivuessaan tai keitettäessä
muuttuu harmahtavaksi. |
| Tuoksu |
Tuoksu on raikas, sienimäinen. |
| Maku |
Maku kirpeä, melkein polttava. |
| Kasvupaikka |
Kasvupaikka on monenlaisissa kuusi- ja sekametsissä, usein
sammaleisissa ja kosteissa paikoissa. |
| Kasvukausi |
Kasvukausi heinä-elokuussa, mutta sitä saattaa esiintyä
myöhemminkin. |
| Levinneisyys |
Yleinen koko maassa. |
|
|
| Vertaa tähän |
Haaparousku (Lactarius trivialis)
on tummempi. Nurmirouskua (Lactarius flexuosus) ja lakritsirouskua (Lactarius
helvus) luullaan usein kalvashaaparouskuksi. |
| Varmin ero |
Haaparousku on tummeman violetti ja sen lakki on vyöhykkeinen.
Nurmirousku on tukevampi, lakki mutkalaitainen ja kuivapintainen. Jalka
on täyteinen.
Laksitsirouskun maitiaisneste on vedenväristä, lakki himmeä
ja kuivapintainen. |
| Hyvä tietää |
Aikaisemmin kalvashaaparouskua ja haaparouskua pidettiin samana
sienenä. Ruokasienenä ne ovat samanarvoiset. |
|
Kalvashaaparouskut kuten haaparouskutkin ovat hyviä ruoksieniä
ja sopivat hyvin suolaamalla säilöttäviksi.
Ne on kuitenkin ryöpättävä ennen ruuaksi laittamista
tai suolaamista. |
| |
|