| Tuntomerkit |
Kokonaan oranssi helttasieni |
| |
|
| Lakki |
Lakki on 5- 12 cm leveä, kosteana tahmea ja kiiltävä.
Se on oranssinkellertävä, joskus hyvinkin voimakkaan oranssi.
Lakin pinnassa on ohuita vaaleita vyöhykeraitoja, jotka vihertyvät
sienen iän myötä. Muutenkin vihreä väri lakin
pinnassa lisääntyy sienen vanhetessa, eniten lakin keskustassa.
Nuoren sienen lakkin reuna on alaspäin ja sisäänkiertynyt.
Sittemmin se oikenee ja lopulta lakin keskus painuu kuopalle. |
| Heltat |
Heltat ovat porkkanan väriset, vanhemmiten niihin tulee vihreää
sävyä. Vioittuneisiin kohtiin tulee myös vihreää
sävyä. |
| Itiöpöly |
Itiöpöly on vaalean okrankeltaista. |
| Jalka |
Jalka on porkkanan värinen, ontto, hauras ja joskus jonkin
verran pinnasta kuopilla. |
| Malto |
Malto on keskellä lakkia ja jalkaa vaaleanharmaata, reunoilla
porkkanan väristä, vihreän sävyttämää.
Maitiaisneste on porkkanamehun väristä, mutta ilman vaikutuksesta
se muuttuu 10-15 minuutissa viinipunaiseksi, myöhemmin vihreäksi. |
| Tuoksu |
Tuoksu on mieto, heikosti hedelmäinen, silti rouskumainen. |
| Maku |
Maku on ensin mieto, mutta siinä on karvas jälkimaku. |
| Kasvupaikka |
Kuusenleppärousku on kuusen seuralainen. Suurimmat sadot olen
löytänyt rehevistä sekametsistä kuusiryhmien
ympäriltä, kosteilta paikoilta.Yksittäisiä tai pikkuryhmiä
olen löytänyt myös kuivista ja aluskasvittomista, tiheistä
kuusikoista, silloinkin usein sellaisesta ruohikkoisemmasta laikusta. Muutaman
sienen ryhmiä olen löytänyt jopa litisevän suon reunalta,
jossa kuusi vielä kasvaa. |
| Kasvukausi |
Kasvukausi ajoittuu heinä-lokakuulle. |
| Levinneisyys |
Sitä kasvaa kuusen levinnäisalueella, yleisenä eteläisemmässä
Suomessa, pohjoisessa satunnaisena. Ruotsissa se on yleinen. |
| |
|
| Vertaa tähän |
Hieman vanhemmat yksilöt muistuttavat paljon Karvarouskua
(Lactarius torminosus).
Männynleppärousku (Lactarius
deliciosus) on vaikeampi erottaa. Ruokasienten poimijalle se ei ole
niin tärkeää, koska sienet ovat samanarvoiset, vaikka väitetään,
että Männynleppärousku olisi parempi näistä kahdesta. |
| Varmin ero |
Leppärouskujen porkkananvärinen maitiaisneste on varmin
ero Karvarouskuun verrattaessa. Lisäksi leppärouskuilla
ei ole karvareunusta.
Männynleppärouskun vyöhykkeet ovat harvemmassa, jalassa
selvemmät kuopat, ja sen porkkananvärinen maitiaisneste muuttuu
ensin oranssiksi, sitten keltaiseksi ja lopulta vihreäksi. |
| Hyvä tietää |
Kun Kuusenleppärousku aloittaa satonsa ovat ilmat vielä
usein leutoja. Tästä seurauksena alkusato on usein toukkaista
jo aivan nuorena, eikä siitä juurikaan jää mitään
herkuttelijan pannulle. Myöhemmin ensimmäisten hallaöiden
jälkeen nousee usein runsas sato, joka on lähes toukaton. Silloin
satoa riittää jopa säilöttäväksi. Kasvukausi
on pitkä ja samalta paikalta kannattaa käydä keräämässä
satoa parin, kolmen päivän välein.
Leppärouskujen käyttäminen ruokana aiheuttaa virtsan
värjäytymisen punaiseksi, mutta ilmiö on vaaraton. |
| |
|
