Clitocybe gibba  (Pers.) Kumm.
Suppilomalikka (Sommartrattskivling)
 Syn. Clitocybe infundibuliformis
Clitocybe gibba
  
Lisää kuvia täällä - Se flera bilder här - More photos here

 
  
Tuntomerkit Punakellertävä suppilomainen helttasieni
   
Lakki Lakki 2 - 10 cm leveä, aluksi tasainen, pian keskeltä suppilomaisesti painunut. Väri voi olla kalpean okrankeltaisesta tai vaaleanpunertavanruskeaa. Lakin pinta on sileä ja keskellä lakkia on usein pieni nysty.
Heltat Heltat ovat valkoiset, kapeat ja tiheässä. Ne ovat johteisesti jalkaan kiinnittyneet.
Itiöpöly Itiöpöly on valkoista.
Jalka Jalka on useimmiten melko ohut, lakkia vaaleampi ja sileä.
Malto Malto on valkoista tai kermankeltaista, ohutta ja sitkeähköä.
Tuoksu Tuoksu on heikko, miellyttävä ja siinä aavistus karvasmantelia.
Maku Maku mieto.
Kasvupaikka Suppilomalikka kasvaa monenlaisissa havu- ja lehtimetsissä, usein ruohikkoisilla paikoilla, sekä polkujen ja teiden varsilla ja hakamailla. Niitä saattaa nähdä usein suuria määriä noidankehissä.
Kasvukausi Kasvukausi on heinäkuusta lokakuuhun.
Levinneisyys Suppilomalikka on yleinen koko Skandinaaviassa.
   
Vertaa tähän Suppilomalikan voi sekoittaa moniin lähisukulaisiinsa, joista se saattaa toisinaan olla vaikea erottaa ilman mikroskooppia. Näissä ei ole kovin myrkyllisiä lajeja. Yleensä niistä saa vatsanväänteitä ja pahoinvontia, joka menee ohi, kun sieniaines on poistunut vatsasta.
Varmin ero Ruskomalikka, Lepista gilva, on suppilomalikkaa tummempi, ruosteenruskea.
Anismalikka, Clitocybe fragrans, tuoksuu anikselle, muuten saman näköinen.
Vihertuoksumalikka, Lepista odora, jonka lakki on turkoosinvihreä.
Isomalikka, Clitocybe geotropa, on paksujalkainen ja suurempi. Sen lakin keskellä on hyvin selvä nysty ja lakin pintaväri on vaaleampi.
Suomumalikka, Clitocybe squamulosa, jonka lakissa on pieniä suomuja, eikä sillä ole nystyä lakin keskellä. Se kasvaa havumetsissä.
Luumalikka, Clitocybe catinus, on paljon vaaleampi, lähes valkoinen. Se on kuitenkin harvinainen.
Lapinmalikka, Clitocybe lapponica, on suurempi, melkein tasainen, punaruskea ja siinä on peniä suomuja. Se kasvaa tunturialueella.
Hyvä tietää Malikoissa on myös myrkyllisiä lajeja, usein pieniä, vaaleita tai valkoisia.

Lue niistä täältä.

   
Kotisivujeni alkuun - Till min hemsida - To my Home PageKukkasivujeni alkuun- Till början av blomstersidor - To the beginning of my Flora SiteSienisivujeni alkuun - Till början av svampsidor - To the beginning of my Fungi SiteHakemistojen alkuun - Till början av sökning - To the Beginning of SearchingLatinalaisen nimen mukaan - Sorterad enligt latinska namn - Sorted by Latin namesSuomalaisen nimen mukaan - Sorterad enligt finska namn - Sorted by Finnish namesRuotsalaisen nimen mukaan - Sorterad enligt svenska namn - Sorted by Swedish namesIkonihakemisto - Ikonsökning - Icon searchingValokuvaajittain/lajeittain - Sorterad per fotografer - Sorted by photographersLajiteltu syötävyyden mukaan - Sorterad enligt ätbarhet - Sorted by edibilitySuomenkielisten sienisivujen alkuunTill början av svenksspråkiga svampsidorTo the beginning of the English Site of Fungi
Raija Tuomainen