Typäskääpä – Albatrellus confluens

Typäskääpä on punertava kääpäsieni

TuntomerkitTypäskääpä on punertavan kellertävä, maassa kasvava kääpä 
 
LakkiLakki on 5- 20 cm leveä, epäsäännöllisen muotoinen, paksumaltoinen. Sen pohjaväri on vaalea ja siinä on keltainen sävy, keskellä lakkia voimakkaampi ja punertavampi. Nuoren sienen lakki on ehjäreunainen, vanhemmiten se reuna poimuttuu.
PillitPillikerros lakin alapinnassa on sileä, matala ja hyvin pienireikäinen. Se on lähes valkoinen. Vioittuneista kohdista pillikerros värjääntyy punertavanrukean sävyiseksi.
ItiöpölyItiöpöly on valkoista. 
JalkaJalka liittyy lakkiin johteisesti ilman selvää rajaa. Se on täyteinen ja lähes valkoinen. Usein monta yksilöä on kasvanut kiinni toisiinsa jalan alapäästä, yhdeksi ryppääksi. 
MaltoMalto on kiinteää, valkoista. Kun sienen keittää tai kuivaa, muuttuu se vaalean punaruskeaksi. 
TuoksuTuoksu on miellyttävä ja hedelmäinen. 
MakuMaku on kuitenkin karvas, erittäinkin vanhana. 
KasvupaikkaTypäskäävän löytää useimmiten kangasmetsistä. Joinakin vuosina sitä on runsaasti, mutta sillä on selvästikin lepovuosia, jolloin sitä tapaa vain sattumoisin. 
KasvukausiKasvukausi ajoittuu syksyyn. 
LevinneisyysTypäskääpää löytää Etelä- ja Keski-Suomesta yleisenä, harvinaisempana aina Pohjois-Pohjanmaalle asti. Ruotsissa levinneisyys noudattelee suomalaisia korkeuksia. Eteläisimmästä Ruotsista se puuttuu kuten pohjoisimmastakin.
 
Vertaa tähänLampaankääpä, Albatrellus ovinus, ja Typäskääpä sekoitetaan usein toisiinsa.
Varmin eroKun sieni keitetään, paistetaan tai kuivataan, niin Lampaankääpä värjäytyy sitruunankeltaiseksi ja Typäskääpä vaalean punertavan ruskeaksi.
Hyvä tietääLampaankääpä on hyvä ruokasieni, mitä Typäskääpä ei ole. Jälkimmäisen maku on karvas, joka ei lähde pois ruuaksi laitettaessa. Muiden sienten ohella sen voi huonoina sienivuosina käyttää ryöpättynä suolasienenä. Tällöinkin vain nuoret yksilöt kelpuutetaan.

Share this post