| Tuntomerkit |
Punertavan kellertävä, maassa kasvava kääpä |
| |
|
| Lakki |
Lakki on 5- 20 cm leveä, epäsäännöllisen
muotoinen, paksumaltoinen. Sen pohjaväri on vaalea ja siinä on
keltainen sävy, keskellä lakkia voimakkaampi ja punertavampi.
Nuoren sienen lakki on ehjäreunainen, vanhemmiten se reuna poimuttuu. |
| Pillit |
Pillikerros lakin alapinnassa on sileä, matala ja hyvin pienireikäinen.
Se on lähes valkoinen. Vioittuneista kohdista pillikerros värjääntyy
punertavanrukean sävyiseksi. |
| Itiöpöly |
Itiöpöly on valkoista. |
| Jalka |
Jalka liittyy lakkiin johteisesti ilman selvää rajaa.
Se on täyteinen ja lähes valkoinen. Usein monta yksilöä
on kasvanut kiinni toisiinsa jalan alapäästä, yhdeksi ryppääksi. |
| Malto |
Malto on kiinteää, valkoista. Kun sienen keittää
tai kuivaa, muuttuu se vaalean punaruskeaksi. |
| Tuoksu |
Tuoksu on miellyttävä ja hedelmäinen. |
| Maku |
Maku on kuitenkin karvas, erittäinkin vanhana. |
| Kasvupaikka |
Typäskäävän löytää useimmiten
kangasmetsistä. Joinakin vuosina sitä on runsaasti, mutta sillä
on selvästikin lepovuosia, jolloin sitä tapaa vain sattumoisin. |
| Kasvukausi |
Kasvukausi ajoittuu syksyyn. |
| Levinneisyys |
Typäskääpää löytää Etelä-
ja Keski-Suomesta yleisenä, harvinaisempana aina Pohjois-Pohjanmaalle
asti. Ruotsissa levinneisyys noudattelee suomalaisia korkeuksia. Eteläisimmästä
Ruotsista se puuttuu kuten pohjoisimmastakin. |
| |
|
| Vertaa tähän |
Lampaankääpä, Albatrellus ovinus, ja Typäskääpä
sekoitetaan usein toisiinsa. |
| Varmin ero |
Kun sieni keitetään, paistetaan tai kuivataan, niin Lampaankääpä
värjäytyy sitruunankeltaiseksi ja Typäskääpä
vaalean punertavan ruskeaksi. |
| Hyvä tietää |
Lampaankääpä on hyvä ruokasieni, mitä Typäskääpä
ei ole. Jälkimmäisen maku on karvas, joka ei lähde pois
ruuaksi laitettaessa. Muiden sienten ohella sen voi huonoina sienivuosina
käyttää ryöpättynä suolasienenä. Tällöinkin
vain nuoret yksilöt kelpuutetaan. |
| |
|
