| Tuntomerkit |
Suuri, tanakka, ruskeasuomuinen helttasieni |
| |
|
| Lakki |
Lakki on 10-20 cm (jopa - 30 cm) leveä, ensin pallomainen,
päältä litistynyt, sitten laakeneva. Lakki on keskeltä
kauan sileä ja ruskea, muualta vaaleanruskeiden suomujen peittämä.
Pohjaväri on vaalea, oljenkeltainen. Suomut ovat usein samakeskeisesti
järjestäytyneet. Lakin reunoilla on usein renkaan jäänteitä,
ikäänkuin kapea pitsireunus. Sormella painamalla jää
suomupintaan keltaisia läikkiä. |
| Heltat |
Heltat ovat tiheässä, ensin vaaleat, joskus harmaanpunertavat,
myöhemmin ruskeanmustat. Heltan terä on vaalea. |
| Itiöpöly |
Itiöpöly on suklaanruskeaa. |
| Jalka |
Jalka on 10-20 cm korkea ja 2- 3 cm paksu, melko tasapaksu ja usein
tyveltä hiukan turvonnut. Jalan pinta on valkoinen ja ontto, renkaan
alapuolelta ensin valkonukkainen, sitten sileä. Sormella painettaessa
pinta kellertyy. Rengas on suuri, ohut, valkoinen ja riippuva, hiukan rypyttynyt.
Sen alapinnalla on keltaisia tai keltaisenruskeita suomuja. |
| Malto |
Malto on valkoista, murrettaessa kellertyvää, joskus punertuvaa. |
| Tuoksu |
Tuoksu on miellyttävä, mantelimainen. |
| Maku |
Maku miellyttävä. |
| Kasvupaikka |
Upeaherkkusieni kasvaa metsissä ja puistoissa, erityisesti
havunneulasmatossa suurten, vanhojen kuusten alla. Se viihtyy myös
lehtipuiden alla, kuten tammen ja saarnen alla. |
| Kasvukausi |
Kasvukausi alkaa kesällä ja jatkuu syksyyn asti. |
| Levinneisyys |
Ei kovin yleinen. Ruotsista sitä löytää eteläisestä
osasta maata ja rannikolla aina Uumajaan saakka. Suomessa se on lounainen
ja eteläinen. Sitä saattaa löytää Pirkanmaalle
asti, rannikolla Vaasan eteläpuolelle asti. |
| |
|
| Vertaa tähän |
Sekoittamisvaara muihin suomullisiin herkkusieniin on melko pieni. |
| Varmin ero |
Tämä laji on muista poikkeavan tukeva jo nuorena. Sen
väri on myös keltaisempi ja suomut selvästi vaaleammat kuin
muiden meiltä löytyvien suomullisten lajien. |
| Hyvä tietää |
Tämän lajin punertuva, punertavahelttainen variantti viedään
toisinaan omaksi lajikseen, Agaricus subrubescens, jonka lajin olemassaolo
on toistaiseksi selvittämättä ja joidenkin asiantuntijoiden
mielestä kyseenalainen.
Herkkusienissä saattaa olla raskasmetalleja (mm. kadmiumia),
jotka ovat ihmiselle vaarallisia. Siksi niitä ei pidä kerätä
teollisuusalueiden tai vilkasliikenteisten teiden läheisyydestä.
Upeanherkkusieni on todellakin nimensä arvoinen. Sen löytäminen
ensi kerran on sykähdyttävä kokemus. Se on täydessä
mitassaan mahtavan kokoinen. Ruotsalaisten antama nimi on sekin oiva, Kuningasherkkusieni.
Sienessä oleva keltainen yleissävy on kuin majesteettista kullanhohtoa. |
| |
|